sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Nyt voi joulu tulla

Hei taas piiiiitkästä aikaa! Hiljaista on ollut taas täällä blogissa, pahoittelut siitä, enkä muuta uskalla luvata. Näillä nyt mennään ainakin toistaiseksi. Mutta siirrytään pidemmittä puheitta päivän aiheeseen, sillä minulla on teille jotain ihanaa näytettävää!

Minulla oli onni ja ilo päästä nyt marraskuussa taas käymään minulle niin rakkaassa Nizzassa Etelä-Ranskassa. Lomani ajalle osui ihan uskomattoman hieno sää, päivät olivat aurinkoisia ja lämpimiä, joten suuri osa ajasta kului rannalla ja rantabulevardi Promenade des Anglaisia ees taas vaellellessa. Voitte uskoa, että rautaisannos aurinkoa, lämpöä ja merta teki todella hyvää marraskuun pimeyden keskelle!

Mutta ehdin minä toki shoppaillakin. Ja tietenkin yksi ehdottomista shoppailukohteista oli Sephora, tuo Ranskan lahja meille kosmetiikkaa rakastaville. Ja vaikka joulun lähestymistä ei juuri säästä voinut päätellä, näkyi se Sephorankin valikoimissa. Ja siis katsokaa, mihin siellä törmäsin!


Minulla on parina edellisvuonna ollut kosmetiikkajoulukalenteri, viime vuonna kaksinkin kappalein, Bootsin ja Boulevard de Beautén, ja sitä edellisenä tunteella ja tarmolla metsästetty Benefit sekä ystävälle askarreltu DIY-kosmejoulukalenteri. Tänä vuonna olin jo vähän luopunut toivosta, sillä en ollut oikein löytänyt järkevän hintaista tai Suomeen tilattavaa joulukalenteria. Kunnes tosiaan törmäsin tähän Sephoran kalenteriin. En edes tiennyt, että Sephoralla on oma joulukalenteri! Kaiken lisäksi tämä ei ollut edes kovin kallis, hinta oli muutaman sentin alle 40 euroa.


Olisin varmaan kuskannut näitä Rankasta mukanani enemmänkin, sillä olisihan tällaista upeutta halunnut jakaa ystävillekin, mutta kuljetus osoittautui hieman haastavaksi. Ensin ajattelin, että varjelen tätä aarrettani ja kuljetan kalenterin kotiin käsimatkatavarana. Kunnes tajusin, että lentokentällä ajatukseen tuskin suhtauduttaisiin kovin suotuisasti, sisältäähän tämä oletettavasti enemmän tai vähemmän nesteeksi määriteltäviä osia, joita ei lentokentällä muutenkaan katsella kovin lempeästi, mutta lisäksi olin matkalla Rankassa Pariisin iskuja seuranneella viikolla. Joten voin vain sanoa, että onneksi tajusin asian ajoissa. Kalenteri matkasi siis kotiin matkalaukussani, ja koska matkustin menosuuntaan pelkällä käsimatkatavaralla ja siis sen mukaan mitoitetulla matkalaukulla, vei kalenteri laukun tilasta huomattavan osan. Joten ekstrakappaleet eivät olisi mahtuneet mukaan.

Joten jaan nyt tätä iloa edes nyt sitten täällä blogin välityksellä teille kaikille. Ja jos ehdin ja muistan, postailen joulukalenterin luukkujen sisältöjä Instagramiin, josta minut löytää nimellä Beautysaralove: www.instagram.com/beautysaralove/

Miten te olette valmistautuneet joulunodotukseen? Onko teillä joulukalenteri vai pärjäättekö ilman?

Ihanaa sunnuntai-illan loppua ja alkavaa viikkoa kaikille! ^_^

torstai 15. lokakuuta 2015

Ballerinakynnet

Jatketaan tänäänkin vielä vähän tanssitunnelmissa, vaikkakin vähän toisenlaisissa. Lokakuun alussa vietettiin taas World Ballet Dayta, jolloin meitä tanssin ja baletin ystäviä hemmoteltiin livelähetyksillä eri puolilta maailmaa. Jos missasit livelähetyksen, ei hätää, videotallenteita päivän lähetyksistä on nähtävillä tuolla World Ballet Dayn nettisivulla.

Itsekään en ehtinyt kaikkia päivän lähetyksiä nähdä, mutta osan kuitenkin. Minusta parasta antia on ollut seurata harjoituksia sekä etenkin päästä katsomaan ammattilaisten tuntiharjoituksia. Ylipäätään tanssissa minusta tanssin katsominen on myös hirveän opettavaista, ja etenkin baletissa se on hurjan antoisaa.

Päivän kunniaksi kaivoin kätköistäni mitäpä muuta kuin balettiaiheisia kynsilakkoja! Yksi kaikkien aikojen suosikkikokoelmistani onkin OPIn New York City Ballet -kokoelma, joka oli OPIn Soft Shades -kokoelma keväällä 2012. Se taitaa myös olla ainoa kynsilakkakokoelma, jonka kaikki lakat omistan, vaikkakin osan minikokoisina. Tällaiset kynnet lakoilla tällä kertaa toteutin:




Nämä olivat minusta ihan täydelliset ballerinakynnet! Kauniit ja herkät ja näistä tulee ihan mieleen kimalteleva ja kevyt tutu. Alla on ensin kolme kerrosta You're Callin' Me A Lyrea, joka on läpikuultava vaaleanpunertava nudelakka - ihan täydellinen ballet pink ainakin jos minulta kysytään! Sen päällä on vielä kerros kokoelman kimallelakkaa eli Pirouette My Whistlea, joka on kirkas koristelulakka, jossa on pienen pientä hopeanväristä kimalletta ja vähän isompia hopeanvärisiä kimallehippuja. Aluslakkana Nailtiques Formula 2 ja päällyslakkana Seche Vite. Ja tässä vielä pullokuva, ah:


Ihanaa loppuviikkoa kaikille! <3

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Tanssista

Hei vaan kaikille! Tänään ajattelin kirjoitella aiheesta, joka on minulle tosi tosi tärkeä. Nimittäin tanssista. Vastasin tässä yhtenä päivänä kyselyyn, jossa selvitettiin kokemuksia tanssista ja omasta kehosta ja huomasin, että tämähän on aihe, josta haluan kirjoittaa. Joten tässä ollaan.

Tanssi tuli minun elämääni kuutisen vuotta sitten. Olen siis aloittanut tanssiharrastuksen vasta aikuisiällä enkä esim. lapsena ole käynyt baletissa tai harrastanut muuten tanssia. Miten sitten päädyin aloittamaan aikuisena? En oikein itsekään tiedä. Luulen, että olen aina halunnut ja haaveillut tanssista, mutta minulla, kuten varmaan monella muullakin, oli jotenkin iskostuneena päähän ajatus, että jos et ole aloittanut lapsena, se juna on mennyt jo. Mutta eihän se olekaan niin! Joten jos joku teistä lukijoista miettii, onko liian myöhäistä aloittaa: ei ole! Koskaan ei ole liian myöhäistä!

Ja miten onnellinen olenkaan, että silloin kuusi vuotta sitten ylitin sen kynnyksen ja päätin lähteä kokeilemaan. Sillä, niin, tämän tajusin jokin aika sitten, ja siihen tarvittiin, ehkä vähän hassusti, erään tuttavan ihana kommentti. Mutta siis olen löytänyt elämäni rakkauden. Se ei ole ainoa eikä toivottavasti viimeinenkään, mutta yksi niistä. Ja jokainen, joka on elämässään saanut suuren rakkauden kohdata, tietää, miten valtava onni se on.


Kun olen tanssisalissa, tunnen, että kuulun sinne. Kun musiikki alkaa soida ja lähdemme liikkeelle, se vaan tuntuu niin oikealta. Ei sen tarvitse edes olla mitään erityisen ihmeellistä, vaikka vain alkulämmittely tai plié-sarja. Mutta se tunne, minä, musiikki, liike. Minä tanssin. Välillä se on niin ihanaa, että alkaa vähän itkettää. Mutta hyvällä tavalla.

Ja se kehonkuva sitten. Totta kai tanssi muokkaa kroppaa ja saa silläkin tavoin aikaan positiivisia muutoksia. Mutta kyse on paljon muustakin. Paljon paljon muustakin. Voin sanoa, että melko lailla inhosin vartaloani ja itseäni noin elämäni 30 ensimmäistä vuotta. Vasta ihan viime vuosina olen vähitellen alkanut oppia hyväksymään itseni ja oman kroppani - en ole täydellinen, mutta onhan minussa ja kehossani paljon hyvääkin. Ja tanssilla on ihan varmasti ollut tämän oppimisessa ja itseni hyväksymisessä iso rooli.


Varmaan tiedätte sen tunteen, kun näkee itsestään kuvan tai vaikka videon omasta suorituksesta ja näkee siinä vain kaikki omat virheet. Minulle niin käy edelleenkin, useimmiten. Mutta silti, en tiedä, onko muutos alkanut tapahtua tänä kesänä, ehkä se on saanut alkunsa jo aikaisemminkin, mutta jotenkin tuntuu, että se on nyt ottanut ehkä pienen harppauksen eteenpäin. Koska vaikka näen edelleen ne virheet, pystyn myös näkemään onnistumiset ja hyvät puolet. Ja myöntämään, että olen onnistunut, minustakin on johonkin ja että se voi olla ihan omaa ansiotani.

Itse puhun tanssista lajina, jossa keho itsessään ei ole tavoite vaan väline ja työkalu. Tykkään käydä salillakin, mutta pelkkä treenaaminen kehon muokkaamiseksi ei minusta vain olisi kovin mielekästä tai kiinnostavaa ainakaan pidemmän päälle. Tanssissakin keho kyllä muokkautuu paljonkin, mutta silti tärkeintä ei ole se, miltä kroppa näyttää vaan mitä se pystyy tekemään. Ja se se vasta ihmeellistä onkin! Kuinka se taipuu johonkin liikkeeseen, ponnahtaa korkeaan hyppyyn, pystyy pyörimään piruetin, nappaa jonkin koreografian pätkän ja kykenee toistamaan sen.

Ja miten mahtava tunne se on, kun huomaa pystyvänsä tekemään noita juttuja! Minä! Minun kehoni pystyy tähän!


Eihän tanssi tietenkään ole pelkkiä onnistumisen hetkiä, ei todellakaan; tanssi on vaikeaa eikä oppiminen ja itsensä haastaminen lopu koskaan. Tästä tietenkin seuraa, että myös epäonnistumisia ja virheitä riittää ja voitte uskoa, että osaan niitä myös tuskailla ja harmitella! ^_^

Mutta siitä huolimatta ja ehkä osittain myös juuri siksi, kun on kokenut ne kymmenet ja sadat ja tuhannet epäonnistumisen ja epätäydellisyyden hetket. Se hetki, kun omalla keholla pystyy tuottamaan jotakin kaunista ja ihmeellistä, edes pienen hetken ajan. Se on vaan maagista.

Miten sellaista kehoa ei voisi olla rakastamatta? Ja haluamatta sille hyvää? Jotta se pystyy jatkossakin tekemään noita pieniä ihmeitä, mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvin.


Miltä teistä tällaiset ajatukset kuulostavat? Löytyykö täältä muita tanssin harrastajia? Tai oletteko tehneet samanlaisia havaintoja ehkä jonkin muun lajin tai harrastuksen tai kokemuksen kautta?

Ihanaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Mun uusi Yumiko

Joku teistä ehkä vielä muistaa ensimmäisen Yumikon balettipukuni, joka vihdoin saapui luokseni viime vuodenvaihteessa. Yumikon puvuissa on se hauska puoli, että niihin jää helposti koukkuun. Yumikon pukujen ideana on, että puvut valmistetaan tilauksesta ja asiakas voi valita puvun mallin ja koon lisäksi puvun materiaalin ja värin sekä itse puvulle että Yumiko-puvuille niiden tunnusomaisen ilmeen antaville reunuksille.

Koska malleja on suht paljon ja jokaiseen voi valita minkä tahansa värin ja materiaalin Yumikon värivalikoimasta ja vielä lisäksi puvun reunukset mistä tahansa Yumikon väristä ja materiaalista, on yhdistelmiä aika loputon määrä. Ja miten ihanaa puuhaa niitä onkaan pyöritellä ja pohtia eri yhdistelmiä! ^_^

Viime kevät minulla oli tosiaan vähän hiljaisempaa balettiharrastukseni kanssa, sillä keskityin enemmän streetlajeihin ja panostin kisatreeneihin. (Ah ja ne kisat! Niistä voisin tehdä ihan oman postauksen!) Nyt olen taas palannut myös baletin pariin ja muuten myös pukenut kärkitossutkin jälleen jalkaan, hui, joten balettipuvuille on taas enemmän käyttöä. Harkitsin jo uuden Yumikon puvun tilaamista, mutta sitten törmäsin Facebookin balettikirppiksellä tähän ihanuuteen:




Malli on Yumikon Heather, materiaalina nylon ja värinä N-Titanium ja trimmien eli reunusten värinä N-Lemon. Väri, materiaali ja malli ovat sellaisia, että en näihin varmastikaan olisi päätynyt, jos olisin itse puvun väreineen ja materiaaleineen valinnut Yumikolta, mutta ah miten i-ha-na tämä on! Tykkään ihan hirveästi puvun sporttisen raikkaasta ilmeestä ja tuo sitruunankeltainen trimmi on vaan niin herkullisen upea! Tässä vielä vilautus, miltä puku näyttää päällä:


Tykkään myös puvun materiaalista nylonista, joka on hivenen kiiltävää, vaikka en sitäkään välttämättä olisi itse pukuun valinnut. Nylonissa hikijäljet kuulemma näkyvät helpommin, mutta no, minusta hikoilemeninenkin nyt vähän niin kuin kuuluu asiaan, kun treenataan. Ja nyt kun minulla tuo puku on, olen tosi tyytyväinen myös materiaaliin. Kohta selviää sitten ihan käytännössäkin, miten puku toimii, sillä otan sen varmaankin tällä viikolla käyttöön tunneilla.

Mitäs tykkäätte puvusta? Entä ylipäätään näistä balettiaiheisista postauksista?

Ihanaa viikkoa kaikille!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Täällä taas

Hei vaan pitkästä pitkästä piiiiiitkästä aikaa! Mitenköhän tämä pitäisi aloittaa? Ensinnäkin anteeksi todella pitkäksi venyneestä hiljaisuudesta. Elämässäni kävi keväällä sellainen myllerrys ja menin sellaisesta mankelista läpi, että kesä on mennyt lähinnä palasia keräillessä ja kokoillessa ja kaikesta toipuessa. Sitä jakamisen ilon tarvetta ja tunnetta, joka on ollut tämän oman pikku blogini perusta koko sen pienen iän ajan, ei vaan ole tullut. Liikaa surua minussa. Väkisinkään en ole osannut kirjoittaa, se tuskin olisi ketään ilahduttanut ja väkinäisyys olisi varmasti paistanut läpi. Että niin, kovilla on oltu, mutta sellaista elämä välillä on. Nyt kuitenkin vähitellen palaset alkavat taas asettua kohdilleen ja elämä ainakin jonkinlaisiin uomiinsa.

Muutama päivä sitten blogini tuli puheeksi hyvän ystäväni kanssa. Ja hän istutti minuun ajatuksen, että voisin taas viritellä blogia eloon. Joten. Täällä ollaan. Varovaisesti kurkistelemassa, minkäslaista täällä taas olikaan. Yhtään en uskalla luvata mitään. Mutta katsotaan, mitä elämä ja tulevaisuus tuo.

Blogin aihepiirikin saattaa jatkossa vähän muuttua, sillä uusia tuotteita ja ostopostauksia ei varmasti tulla näkemään yhtä paljon kuin ennen. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että taloudellinen tilanteeni ei nyt anna myöten kovin ahkeralle shoppailulle. Shoppailukuningatar ei nyt shoppaile niin paljon. On muuten jännä, miten siihenkin tottuu. Tässä juuri yhtenä päivänä kävelin oman postini ohi ja tajusin, ettei ole tullut käytyä siellä aikoihin. Vaikka ennen juoksin siellä harva se päivä hakemassa jotain nettishoppailupakettia. Hyvin sitä näköjään pystyy elämään ilmankin. ^_^

Mutta siis takaisin blogin aihepiiriin. Minulle tämä blogi on aina ollut kauneusblogi kauneus-sanan laajassa merkityksessä. Joten voisin jatkossa ehkä kirjoitella enemmän muustakin kuin kosmetiikasta, kauniita asioitahan maailmaan onneksi mahtuu. Esimerkiksi tanssi. Sitä elämässäni riittää edelleen. Onneksi. Ilman sitä en varmasti olisi selvinnyt. Ja tietenkin olisi kiva kuulla teiltä lukijoilta, mistä haluaisitte lukea!

Ja jotta tämä ei menisi pelkäksi eksistentiaaliseksi jorinaksi, niin esittelenpä teille yhdet kynsi-ihanuudet. Rakkaus kynsilakkoihin ei nimittäin ole hävinnyt minnekään ja onneksi kokoelmistani löytyy ihan huikea määrä kaikenlaisia ihanuuksia. Tässä siis yksi yhdistelmä:





Tämä söpöys syntyi yhdistelmällä OPIn Don't Bossa Nova Me Around ja Hare Polishin The Teen Queen. Tässä vielä pullokuva:
'

OPIn Don't Bossa Nova Me Around on vaaleanpunaiseen häivähtävä nude cremelakka OPIn kevään 2014 Brasilia-kokoelmasta, The Teen Queen taas Hare Polishin kevään 2013 The Last Queen of France -kokoelmasta väritön päällys/koristelulakka, jossa on värittömässä pohjalakassa eri kokoisia vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä kimallehippusia sekä ihan pienen pientä sinistä kimalletta, josta ehkä näkyy häivähdys tuossa viimeisessä kynsikuvassa (jos Blogger suo).

Tällaista siis tänne ja tällä kertaa. Ihanaa viikkoa teille kaikille ja toivottavasti nähdään ja kuullaan taas pian! ^_^

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Pupukynnet

Voi söpöysyliannos ja kaikkia söpöilyyn liittyviä ylisanoja, katsokaa nyt näitä!

Awwwww!

Pupukynnet! Odottakaas, kun kerron näistä lisää. Sain blogin kautta kokeiltavaksi OMG Nail Stripsin koko kynnen peittäviä kynsitarroja. Näiden luvataan olevan muita kynsitarroja tai kynsilakkatarroja (nail polish strips) kestävämpiä ja joustavampia, mikä helpottaa niiden laittamista.

Olen vuosien varrella kokeillut monenlaisia koko kynnen peittäviä tarroja ja vähän jo luopunut toivosta, sillä useimmat ovat joko hankalia tai täysin toivottomia laittaa eivätkä välttämättä kestä kynnellä kovin hyvin. Mutta nyt täytyy sanoa, että nämä tarrat ovat oikeasti helppokäyttöiset!


Kynsitarrojen materiaali on ohutta mutta silti suhteellisen hyvin kestävää. Yhden tarran sain vähän repeämään, kun irrotin sitä taustapaperista, joten varovainen näidenkin kanssa kannattaa olla, mutta yleisesti ottaen eivät todellakaan ole käsiin hajoavaa tyyppiä.

Tarrojen asettaminen kynnelle onnistuu helposti, sillä tarrat ovat työstettävissä hetken aikaa eli jos tarra ensimmäisella kerralla osuu vähän väärään kohtaan, voi sen vielä irrottaa ja kiinnittää uudelleen ilman, että liimapinta on jo pilalla. Materiaali on myös aika ohutta, joten se asettuu kynnelle aika kivasti. Pari ryttyä sain aikaiseksi, mutta se johtuu luultavasti enemmän kokemattomasta tarran laittajasta kuin tarroista.


Niin ja ylimenevä osa on tosi helppo irrottaa, vain pari vetoa kynsiviilalla kynnen alapuolen suuntaan ja ta-daa, loppuosa irtoaa nätisti ja siististi eikä jää repsottamaan.


Ja nämä toimivat siis kuten muutkin kynsitarrat. Pakkauksessa on kaksi liuskaa eri kokoisia tarroja, joista valitaan kullekin kynnelle sopivin koko. Omille kynsilleni sopiva koko löytyi valmiina vain yhtä kynttä lukuun ottamatta eli sitä varten leikkasin isommasta tarrasta vähän pois. Sekin oli helppoa ja lopputulos oli siisti.


Kynnet kannattaa valmistella tarroille irrottelemalla kynsinauhat, jotta tarran saa kiinnittymään tasaisesti. Tällöin tarrat paitsi näyttävät siistimmiltä, myös pysyvät paremmin. Sitten tosiaan valitaan kynnelle sopivan kokoinen tarra, irrotetaan se suojakalvosta ja taustapaperista ja asetetaan pyöreä pää kynsinauhaa vasten puhtaalle ja kuivalle kynnelle. Aluslakkaa ei tarvita. Siloitetaan keskeltä ulospäin, viilataan ylimenevä osa kynsiviilalla irti ja viimeistellään päällyslakalla. Valmista! Oikeasti helppoa ja nopeaa eikä mennyt hermot yhtään! ^_^

Kestävätkin näiden luvataan olevan ja aika hyvältä vaikuttaa. Tarrat ovat olleet kynsilläni nyt reilut neljä päivää ja parin kynnen kärjessä on havaittavissa pientä kulumaa, ei muuta. Niin ja muuten vinkkinä, että kannattaa antaa sen päällyslakan kuivua ihan rauhassa. Olen niin tottunut pikakuivattajiin (jota ei tarrojen kanssa voi käyttää), etten osannut odottaa tarpeeksi kauan lakan kuivumista ja sain sitten yhteen kynteen pienen rytyn sen takia aikaiseksi, märkä päällyslakka kun voi irrottaa näköjään myös itse tarraakin.


Sain OMG Nail Stripsiltä kokeiltavaksi myös led-kynsitarroja, joissa on pieni led-valo, joka pitäisi saada aktivoitua NFC-kentän avulla. En ole ihan varma, miten tuo onnistuu, ilmeisesti ainakin uudemmilla Android-puhelimilla se voisi olla mahdollista. Täytyy vain etsiä sellainen käsiini. ^_^

Ja tarroja myy siis OMG Nail Strips. Koko kynnen peittävät tarrat maksavat siellä 7,99 dollaria ja tällä hetkellä siellä näyttäisi olevan tarjous, jossa viisi arkkia saa 25 dollarilla ja kymmenen arkkia 45 dollarilla. Valikoimissa on yli sata erilaista mallia, joten valinnanvaraa on. Ja OMG Nail Strips toimittaa myös Suomeen ja vielä ilman toimituskuluja! Laitan varmaan kohta tilauksen menemään, niin käteviltä nämä vaikuttivat.

Mitäs tykkäätte? Oletteko itse kokeilleet vastaavia kynsitarroja?

Ihanaa viikkoa kaikille!

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Joutsenlampi x 2

Tein helmikuussa siis parin päivän reissun Lontooseen, ja vaikka näin Lontoossa rakkaan ystäväni ja ohjelmassa oli mm. paljon shoppailua (no tietenkin!), oli kimmoke matkalle jokin muu. Nimittäin baletti. Eikä mikä tahansa baletti, vaan Royal Ballet'n Joutsenlampi. Eikä mikä tahansa Royal Ballet'n Joutsenlampi, vaan Royal Ballet'n Joutsenlampi, jossa päärooleissa tanssivat Marianela Nuñez ja Thiago Soares.

Palataanpa ihan alkuun. Marianela Nuñes on yksi ehdottomista baletti-idoleistani. Olen joskus monta vuotta sitten nähnyt tämän Royal Opera Housen videon, jossa Sir Anthony Dowell harjoittaa Marianelaa ja Thiagoa Joutsenlammessa. 



Siitä lähtien jossain mielen pohjalla on elänyt haave, että jonain päivänä näkisin Royal Ballet'n Joutsenlammen. Marianela Nuñesin näin lavalla pari vuotta sitten Lontoossa La Fille Mal Gardée -baletissa ja menetin kyllä sydämeni täysin hänelle. 

Joten kun viime syksynä huomasin, että Joutsenlampi on taas palaamassa Royal Ballet'n ohjelmistoon ja että parissa näytöksessä pääparina tanssivat juuri Marianela ja Thiago, olin pakahtua innostuksesta. Intoani tosin hillitsi se, että arvasin, että nuo näytökset myydään loppuun hujauksessa. Kävi kuitenkin niin onnekkaasti, että huomasin Facebookissa Royal Opera Housen ilmoituksen, että kauden lipunmyynti on juuri alkanut. Ei kun viivana ROHin nettisivuille ja kyllä, hetken kuluttua olin onnellinen kahden Joutsenlammen lipun omistaja!


Pikakelataan sitten muutama kuukausi eteenpäin. Helmikuussa myös Englannissa on kouluissa lomaa, joten näytös oli jo päivällä klo 14, vaikka esityspäivä oli torstai. Mutta kun saavuimme ystäväni kanssa Royal Opera Houselle, huomasimme monitorissa ilmoituksen, joka sai sydämeni jättämään vähintään yhden lyönnin väliin: näytökseen oli jouduttu tekemään miehityksen vaihdos eivätkä Marianela ja Thiago tanssisikaan tässä esityksessä. Vaikka tiedän, että Royal Ballet on niin huikean tasokas, että varmasti millä tahansa miehityksellä sen Joutsenlampi on upea elämys, voitte uskoa, että tieto oli minulle melkoinen shokki. Olinhan odottanut tätä hetkeä monta kuukautta ja lentänyt varta vasten Suomesta Lontooseen vain tätä varten.


Kävin kysymässä asiasta lipunmyyntitiskiltä ja kuulin, että illan näytöksen pääroolin tanssija Sarah Lamb oli loukkaantunut ja Marianela oli siirretty tanssimaan hänen tilalleen. Kysyin, voisinko vaihtaa lippuni illan näytökseen. Se ei kuulemma ollut mahdollista ja lisäksi illan näytös oli loppuunmyyty. Lipunmyynnin nainen oli onneksi hyvin ystävällinen ja ymmärtäväinen ja sanoi, että voin tietenkin tulla myöhemmin kysymään vielä lippuja; ilmeisesti liput on noudettava viimeistään kahta tuntia ennen esitystä, muuten ne tulevat uudelleen myyntiin. Sillä hetkellä lippuja ei ollut. Muutenkin hieman nikottelin ajatukselle, sillä olinhan juuri menossa katsomaan Joutsenlampea ja maksanut jo sievoisen summan lipusta, matkoista ja hotellista.


Menimme ystäväni kanssa katsomaan esitystä ja kyllä, Royal Ballet'n Joutsenlampi oli juuri niin upea kuin olin kuvitellut. En kuitenkaan päässyt ajatuksesta, että Odetten/Odilen roolin tanssiva Roberta Marques ja prinssinä tanssiva Nehemiah Kish eivät vain olleet niin häikäiseviä kuin uskon Marianelan ja Thiagon voineen olla.

Kun ensimmäinen väliaika alkoi, sanoin ystävälleni, että käydään nyt kuitenkin kysymässä, jos lippuja olisi vapautunut. Ainakin olen sitten kysynyt. Ja niin sitten kuulin, että juuri oli tullut yksi lippu myyntiin. Talon parhaalla paikalla. Hinta oli huima, mutta silti olin kuin tulessa. Olin tullut tänne asti katsomaan Marianelaa tanssimassa Joutsenlampea ja minulla olisi mahdollisuus hänet vielä nähdä. Kävin lyhyen neuvottelun ihanan ymmärtäväisen ystäväni kanssa ja - ostin lipun. Sillä niin, todellinen baletin ystävähän katsoo Royal Ballet'n Joutsenlammen kaksi kertaa päivässä. ^_^


Ensimmäinen näytös päättyi, pidimme pienen ruoka- ja lepotauon ja pian olin taas Royal Opera Housella. Onneksi hotellimme oli vain parin minuutin kävelymatkan päässä siitä, miten optimaalista!

Paikkani oli todella loistava, keskellä ja riittävän lähellä. Ensimmäisen kerran sydämeni sykähti, kun baletti alkoi ja lavalle astui Carlos Acosta - en ollut kaikessa hötäkässä edes huomannut tarkistaa, kuka prinssinä tanssii. Mikä mieletön onni, että se oli kaikista tanssijoista juuri Carlos Acosta, jota arvostan todella paljon ja jonka kanssa Marianela tanssi nähdessäni hänet ensimmäistä kertaa.


Ja pakko kyllä sanoa, että vaikka päivällä näkemäni Joutsenlampi oli hieno ja upeasti toteutettu kokonaisuus, oli tämä illan esitys jotakin aivan huikeaa. Marianela ja Carlos ovat teknisesti aivan käsittämättömän taitavia ja lisäksi heillä vain on ihan uskomaton kyky eläytyä ja tulkita roolihahmojaan. Vaikka olin nähnyt baletin vain paria tuntia aikaisemmin, oli kuin olisi katsonut eri balettia.

Toisen näytöksen Pas de Deux oli niin huikaisevan kaunis, että itkin kuin pieni lapsi. Ja kolmannen näytöksen Odilen variaatio ja coda 32 fouetté-piruetteineen, huh huh, aivan käsittämättömän upeaa! Vaikka pakko myöntää, etten minä niitä saanut laskettua, sillä se oli vain niin huikeaa nähtävää, että sekosin laskuissa heti alkuunsa.

Ja vaikka katsoin kuusi tuntia Joutsenlampea yhden päivän aikana, ei se ollut todellakaan yhtään liikaa. Päin vastoin, en olisi halunnut, että se loppuu ollenkaan.

Eli jos joku vielä miettii, kaduttiko toisen lipun ostaminen, niin voin sanoa, että ei todellakaan. Kokemus on varmasti ikimuistoinen eikä sitä nyt joka päivä tule katsottua kahta Joutsenlampea peräjälkeen. Ja vaikka lipulla oli hintaa, mutta toisaalta: se oli pieni hinta unelmasta.

Postauksen kuvituksena on kuvia Royal Opera Housesta, joka on muuten jo itsessään huikean hieno ja näkemisen arvoinen! Ihanaa viikkoa kaikille!



maanantai 2. maaliskuuta 2015

Lontoon-ostoksia

Kävin toissaviikolla Lontoossa kolmen päivän minilomapyrähdyksellä, ja voitte varmasti uskoa, että oli aivan mahtava reissu! Ja ihmeen paljon sitä kolmessakin päivässä ehtii. Matkan päätarkoitus oli Englannissa asuvan hyvän ystäväni tapaaminen ja Royal Ballet'n Joutsenlampi, mutta totta kai mukaan mahtui myös paljon shoppailua. ^_^ Tänään ajattelinkin esitellä teille reissuni kosmetiikkasaaliin.

Aloitetaan tax free -ostoksilla:

Cliniquen Lash Power -ripsiväri, Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream Lip Protectant ja Clarinsin Moisture Replenishing Lip Balm.

Tax free -hankintani olivat omasta mielestäni vähintäänkin maltilliset: kaksi huulivoidetta ja luottoripsiväri! Voitteko uskoa, että Gatwickin lentokentän kohtuullisen mittavasta verovapaasta tarjonnasta mukaani ei tarttunut muuta kuin tuo Cliniquen ripsiväri ja vähän karkkia? Vaikeaa se on minunkin uskoa. ^_^

Helsinki-Vantaalla ainoat ostokseni olivat kaksi ehdotonta huulivoidesuosikkiani eli Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream Lip Protectant, jonka saa tässä söpössä joskaan ei ihan niin käytännöllisessä peltirasiassa aika edullisesti, sekä uusin löytöni Clarinsin Moisture Replsenishing Lip Balm. Aivan loistava tuote muuten, Roa-kuurin kuivattamat huulenii kiittävät. Ja tosiaan Gatwickiltä en sitten kaiken pyörittelyn ja hypistelyn jälkeen ostanut kuin luottoripsarini Cliniquen Lash Powerin, joka on pelkällä lämpimällä vedellä poistettava ripsiväri - ainoa vaihtoehto minulle.

Lontoossa vieraileva kosmetiikkafriikki ei voi jättää käymättä Bootsilla, ja siellä minäkin olisin voinut käyttää ihan loputtomasti aikaa. Tässä saaliini sieltä:

Ostokset Bootsilta: Aussien kuivashampoo, Ted Bakerin suihkugeeli ja vartalovoide ja Soap and Gloryn käsivoide ja vartalovoiteet.

Lensin menomatkan pelkällä käsimatkatavaralla ja jätinkin - Boots mielessäni - tarkoituksella joitakin tuotteita suosiolla kotiin. Ensimmäisenä päivänä ostoslistallani oli sitten kuivashampoo ja vartalovoide. Aussien Miracle Dry -kuivashampoon ostin ensin matkakokoisena, mutta rakastuin siihen heti niin palavasti, että kävin ostamassa myös täysikokoisen pullon. Tietääkö joku, saako tätä jo Suomesta? Sillä tämä on ihan loistava! Ei tee tukkaa valkoiseksi ja jauhoiseksi, antaa loistavasti volyymia ja vielä tuoksuu ihanalta, makean kukkaiselta ilman sitä tunkkaista hajua, joka kuivashampoissa yleensä on.

Ihan ensimmäiseksi taisin kuitenkin rynnätä Soap and Gloryn hyllyn luo. Siis nuo pakkaukset! Ja valinnan vaikeus. Bootsilla oli monista kosmetiikkatuotteista osta kolme maksa kaksi -tarjous, joten lopulta päädyin ostamaan Soap and Glorylta kolme matkakokoista tuotetta: Hand Food -käsivoiteen, The Righteous Butter -vartalovoiteen ja Daily Smooth Body Butter -vartalovoiteen. Tuon The Righteous Butter -vartalovoiteen otin heti käyttöön, mutta suoraan sanottuna se ei herättänyt sen suurempia intohimoja, joten lopulta en sitten tehnyt enempää S&G-hankintoja.

Ted Bakerin vartalotuotteet bongasin myös Bootsilla ja päädyinkin sitten ostamaan muutaman purtilon niitä uusien Soap and Gloryjen sijaan. En muuten edes tiennyt, että Ted Bakerilla on myös kosmetiikkaa! Nuo pakkaukset ovat minusta aivan hurmaavat, hinnat edulliset (alle kymmenen puntaa) ja näihinkin hyödynsin tuon osta kolme maksa kaksi -tarjouksen, kolmanneksi valitsin neljän tuotteen setin, joka lähti lahjaksi ystävälle. Omaa kylpyhuonettani sulostuttaa nyt tämä Ted Bakerin suihkugeeli- ja vartalovoidekaksikko.

Kikon Super Gloss -huulikiilto (sävy 105), Glamorous Eye Pencil -rajauskynät (sävyt 408 ja 407) ja Infinity-luomiväri (sävy 225).

Lontoossa pääsin myös ensimmäistä kertaa tekemään suoraa tuttavuutta Kikon kanssa, sillä Kikon myymälä kuului etukäteen listaamini käyntikohteisiin; aikaisemmin olen tilannut Kikoja vain Kikon nettikaupasta. Ostokseni olivat mielestäni jälleen aika maltilliset tarjontaan ja edulliseen hintatasoon nähden, mutta teimme ystäväni kanssa aika hiljattain (isohkon, heh) tilauksen Kikon nettikauppaan eli itsehillintäni selittyy sillä. Glamorous Eye Pencil -rajauskyniä minulla on jo pari entuudestaan, ja ne ovat laadultaan aivan loistavia. Tätä sinivihreää ja syvän sinistä sävyä en ole nähnyt nettikaupassa, joten ne nappasin viivana mukaani. Lisäksi ostin upeasti hohtavan Super Gloss -huulikiillon - tuo kuparisen lämmin sävy on huulilla aivan upea! - ja alessa olleen Infinity-luomivärin mattaisen vaaleanpunaisessa sävyssä.

C.O. Bigelowin Rosemary Mint -suihkugeeli ja Rose Salve -voide.

Lontoon shoppailujen yksi ehdottomista kohokohdista oli Libertyn tavaratalo. Se on niin tulvillaan kaikkea kaunista, että olisin voinut viettää sen sokkeloissa vaikka koko päivän, aina eteen tulvahti jotain uutta ja ihanaa. Ainoastaan hieman jäätävän oloinen henkilökunta hieman jäähdytti tunnelmaa, mutta ei onneksi pahemmin häirinnyt. ^_^

Libertyn alakerran kosmetiikkaosastolla etsin ensimmäiseksi C.O. Bigelowin ständin. En ole merkkiin muualla törmännyt, mutta olen saanut ystävältäni lahjaksi merkin Rose Salve -voiteen, joka on ollut ihan huippu: toimii huulille, kynsinauhoille ja kuiville kyynärpäille, tuoksuu juuri sopivan miedosti ruusuiselta ja bonuksena on vielä hurmaavan vanhanaikainen peltirasia. Minulle tulee pakkauksista mieleen lähinnä Kiehl's, ja nyt kun asiaa tutkailin, niin kyllä, C.O. Bigelow on Amerikan vanhin apteekkari, perustettu vuonna 1838. Ruususalvan lisäksi ostin Rosemary Mint -suihkugeelin, jonka senkin pakkaus on aika hurmaava.

Victoria's Secretin Pure Seduction Blush.

Ja jos Liberty oli yksi shoppailukohokohdista, niin olihan sitä myös Victoria's Secretin myymälä. Huh huh, mikä elämys! Viimeiseen päälle hiottu konseptimyymälä kolmessa tyrmäävän upeassa kerroksessa, loistava asiakaspalvelu ja tietenkin häkellyttävän ihania alusvaatteita ja tuoksuja. Victoria's Secretin myymälöitä on Lontoossa käsittääkseni nykyään jo useampi, me kävimme New Bond Streetin myymälässä. Jos kauniit asiat ja hyvä palvelu kiinnostavat, suosittelen ehdottomasti käymään! Mutta kannattaa varata aikaa, meilläkin hurahti siellä melkein kaksia tuntia ihan huomaamatta.

Näistä Fragrance Mist -vartalotuoksuista oli tarjous kolme tuoksua hintaan 24 puntaa (yksi taisi maksaa 12 tai 13 puntaa), joten ostin yhden itselleni, yhden työkaverini tytölle ja kolmannen otti ystäväni. Itselleni valitsin Pure Seduction Blush -tuoksun ja voi, olen niin ihastunut tähän! Olen aika hajuherkkä enkä yleensä voi käyttää hajuvesiä, mutta nämä Victoria's Secretin vartalotuoksut ovat niin mietoja, että nämä toimivat minullakin hyvin. Pure Seduction Blush on ihanan karkkimaisen makea ja tyttömäinen tuoksu, jossa tuoksuvat kuvauksen mukaan passionhedelmä ja gardenia.

Ja tietenkin ostin myös pari alusvaatesettiä, kun kerrankin pääsin niitä hypistelemään ja sovittelemaan paikan päälle, mutta ne jätän nyt esittelemättä. ^_^ Kosmetiikan ja alusvaatteiden lisäksi ostinkin sitten vain kevyttoppatakin ja pari t-paitaa Uniqlolta ja balettilippuja - niitä hieman suunniteltua enemmän! Mutta niistä kerron ehkä sitten omassa postauksessa.

Ihanaa keväistä viikkoa kaikille!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Pari uutta BB:tä

Intoni aasialaiseen kosmetiikkaan alkoi jo vähän hiipua, osittain varmaan siksi, että aasialaisen kosmetiikan suosikkiostospaikkani Sasa.com meni aika huonoon jamaan eikä kansainvälisellä sivustolla ollut oikein tarjontaa. Samaan aikaan useampi seuraamani aasialaiseen kosmetiikkaan keskittynyt blogi hiipui, joten minä ja aasialainen kosmetiikka vain ajauduimme erilleen. ^_^

Mutta nyt into on palannut! Vaikka ilo Memeboxista jäi minulle lyhyeksi, ehdin tilata muutaman boksin ja ne palauttivat mieleeni, kuinka kivoja juttuja aasialaisessa kosmetiikassa voikin olla. Ilokseni huomasin myös, että Sasan tarjonta on taas piristynyt, joten laitan varmaan sinnekin taas tilauksen jossain vaiheessa menemään.

Ja sitten yhtenä päivänä se vaan iski. Tarve saada uusi aasialainen meikkipohja. Tai pari. Aasialaiset BB-voiteet ovat ihan parhautta, ja etenkin nyt Roa-kuurin aikana en voisi kuvitella käyttäväni tavallista meikkivoidetta. Ja uuttahan on aina kiva kokeilla. Joten ei kun eBayhin, tutun myyjän valikoimaa selaamaan, ja vips, pari tuotetta sujahti ostoskoriin. Pikakelauksella reilu viikko eteenpäin ja ta-daa:

Misshan Signature Complexion Coordinating BB Cream ja Lioelen BB Beyond the Solution. 

Ensinnäkin on pakko sanoa, että kyllä aasialaiset ainakin hallitsevat suloiset pakkaukset! Katsokaa nyt noita, oih!

Lioelen BB-voiteista olen kuullut paljon kehuja ja nyt kun ihoni on Roan seurauksena muuttunut superrasvaisesta hyvinkin kuivaksi, halusin päästä kokeilemaan niitä. Beyond the Solutionin valitsin lähinnä sillä perusteella, että sitä oli hyvin saatavilla.

Lioelen BB Beyond the Solution.

Misshan Signature Complexion Coordinating BB Creamin taas valitsin ihan kokeilunhalusta ja pienen googlettelun perusteella. Kiva, että siitä löytyi tällainen 20 ml:n kokeilukoko ja voi siis rauhassa kokeilla ja sitten hankkia täysikokoisen, jos siltä tuntuu.

Misshan Signature Complexion Coordinating BB Cream.

Näistä kahdesta Lioelen BB on ohuempaa ja jättää hieman kuulaan (eli ei-mattaisen) pinnan. Se tuntuu levittyvän nätisti ja tarvittaessa sillä saanee kevyemmänkin lopputuloksen. Ei jämähdä ihoon eikä korosta ihohuokosia tai muita ihon epätasaisuuksia. Misshan Signature Complexion Coordinating BB Cream taas on tanakampaa tavaraa ja vaatii huolellisen levityksen. Itse käytän siihen tiivistä ja tasapäistä kabukia, jolla voiteen saa buffattua ihoon ja lopputuloksesta tulee kyllä kaunis. Meikatun näköinen ja mattainen, mutta kaunis.

Molempia olen ehtinyt vasta testailemaan, joten pidemmässä käytössä sitten näkee, miten nämä toimivat arkikäytössä ja pitkinä päivinä.

Tässä vielä swatchit molemmista:

Lioelen Beyond the Solution vasemmalla ja Misshan Signature Complexion Coordinating BB Cream (sävy 2  Beige) oikealla.

Lioelen Beyond the Solution (kuvassa vasemmalla) on näistä kahdesta hieman tummempi ja näyttää kevyesti levitettynäkin aika tummalta. Kasvoille levitettynä se ei kuitenkaan ole vaalealle iholleni yhtään tumma, vaan levittyy kauniisti ja jättää kivan luonnollisen lopputuloksen. Ja toisaalta tämä voisi toimia myös kesällä, jolloin monet aasialaiset BB-voiteet ovat jopa minun iholleni liian vaaleita, vaikka en juuri rusketukaan. Harmi vaan, että siinä ei ilmeisesti ole suojakerrointa, minkä huomasin vasta nyt ja mikä ainakin minun kokemukseni perusteella on muuten aika harvinaista aasialaisissa BB-voiteissa.

Ovatko Lioelen tai Misshan BB-voiteet teille tuttuja? Tai oletteko ylipäätään kokeilleet aasialaisia BB-voiteita?

Ihanaa viikkoa kaikille!

tiistai 10. helmikuuta 2015

Molton Brown -rakkautta

Molton Brown on merkki, jota olen ihastellut ja hypistellyt pitkään, mutta en ole sen tuotteita raaskinut vielä ostaa, koska ne ovat aika hintavia. Sitten kävi niin onnekkaasti, että sain Lookfantasticin Beauty Boxin mukana Molton Brownin suihkugeelin ja sitten ystävältäni lahjaksi Molton Brownin käsivoidesetin. Tänään ajattelin esitellä teille nuo käsivoiteet, sillä oih! Kyllä, olen rakastunut.

Molton Brownin käsivoidesetin lahjapakkaus, tyylikästä!

Setti sisältää kolme käsivoidetta ja se tulee todella kauniissa valkoisessa lahjapakkauksessa. Aion ehdottomasti säästää myös laatikon, sille löytyy varmasti myöhemmin käyttöä. Ja sitten ne itse käsivoiteet:

Molton Brown Replenishing Hand Cream -setti.

Voiteita on siis pakkauksessa kolme: Orange & Bergamot,  Gingerlily ja Pink Pepperpod. Pakkauskoko on 40 ml, mikä on tietääkseni Molton Brownin käsivoiteiden normaali koko. Ainakin se on ihan reilu ja kestää käytössä jo jonkin aikaa.


Replenishing Hand Cream lupaa kosteuttaa ja tehdä käsistä ylellisen pehmeät mm. valkoisen tryffelin voimin.

Olen ehtinyt ottaa käyttöön voiteista keltaisessa tuubissa olevan Orange & Bergamot -käsivoiteen ja oi miten ihana se onkaan! Jos tätä pitäisi yhdellä sanalla kuvailla, olisi valintani juuri ylellinen. Voide on paksua mutta imeytyy silti hyvin ja pehmentää kädet ihanasti. Ja mikä parasta, voiteessa on aivan ihana tuoksu, joka on juuri sopivan kevyt: sen tuntee, kun kädet ovat kasvojen lähellä, mutta se ei lyö yhtään yli eikä ala tökkiä ja on vain juuri sopivan, niin, ylellinen.



Ja voide tosiaan hoitaa tehtävänsä varsin mallikkaasti. Minusta se sopii erityisen hyvin päiväkäyttöön, koska se imeytyy hyvin eikä jätä käsiä tahmaiseksi tai muuten klähmää. Yöksi voi sitten ainakin näin talviaikaan laittaa vielä tuhdimpaa tavaraa, jos kädet ovat oikein kuivat (kuten minulla).

Molton Brownin tuotteita - valikoimasta löytyy lähinnä vartalonhoitotuotteita eli käsivoiteiden lisäksi suihkugeelejä ja kylpytuotteita - saa tietääkseni ainakin Stockmannilta ja Suomeen toimittavista verkkokaupoista ainakin Lookfantasticilta. Molton Brownilla on myös oma verkkokauppa, joka toimittaa myös ulkomaille, mutta toimituskulut ovat aika huimat (Suomeen lähes 15 euroa).

Löytyykö muita Molton Brown -faneja? Onko tämä teille tuttu merkki vai uusi tuttavuus?

Ihanaa keväistä viikkoa kaikille!

lauantai 31. tammikuuta 2015

Memebox-vinkkaus

Ikäviä uutisia korealaisen yllärikosmetiikkaboksin Memeboxin faneille ja siitä muuten kiinnostuneille: Memebox nimittäin lopettaa toimitukset ulkomaille helmikuun 10. päivästä alkaen! Voi ei! Minua tämä tieto surettaa kovasti, sillä sain ensmmäisen Memeboxini marraskuussa ja toinen on matkalla luokseni.

Memebox <3

Memebox on siis eteläkorealainen yritys, joka toimittaa erilaisia kosmetiikkayllätysbokseja aasialaisen kosmetiikan ystäville eri puolille maailmaa. Tai siis toimitti tähän asti. Nyt Memebox tosiaan on ilmoittanut lopettavansa toimitukset ulkomaille eli jatkossa Memeboxista saadaan nauttia vain Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Onneksi tilauksia voi tehdä 10. helmikuuta asti, joten panen varmaan boksin tai pari vielä tilaukseen ennen sitä. Ja sitten pitää vaan jäädä odottamaan, jos ja kun Memebox joskus taas jatkaa toimituksia ulkomaille.

Kaikesta huolimatta ihanaa lauantaita ja viikonloppua kaikille!

tiistai 27. tammikuuta 2015

Lempparit: Hada Labo Goku-jyun Clear Lotion

Pitkästä pitkästä aikaa lempparit-postaus! Suomen talvi ei todellakaan helli ihoa, eikä minun talvi-ihoni tilannetta helpota meneillään oleva Roaccutan-kuuri. Tähän asti olen pärjännyt kohtuullisen hyvin, mutta huomaan, että kun tämä talvi vain jatkuu ja jatkuu, alkaa iho olla todella kovilla, vaikka paukkupakkasilta on täällä pääkaupunkiseudulla ainakin toistaiseksi säästytty. Ja sama juttu tuntuu olevan joka vuosi: erityisesti lopputalvi ottaa joka suhteessa koville, myös iholle, ja ihoni ärtyy helposti, on kuiva ja kutiseva.

Ja koska en varmasti ole ongelman kanssa yksin, ajattelin jakaa kanssanne yhden oman lempituotteeni erityisesti tähän aikaan vuodesta. Ehkä hieman yllättäen se löytyy aasialaisen kosmetiikan puolelta. Olen nimittäin huomannut, että aasialaiset ihonhoitotuotteet tehoavat kosteuttajina usein paljon paremmin kuin täkäläiset sisarensa, siksi suosin niitä etenkin näin talviaikaan.

Hada Labo Goku-jyun Clear Lotion

Kosteuttavat kasvovedet ovat minusta yksi aasialaisen ihonhoidon nerokkaimmista keksinnöistä. Voisi ajatella, että kasvovesi on kasvovesi riippumatta siitä, missä päin maapalloa olemme, mutta kyllä niissä vaan on eroja. Aasialaiset kasvovedet ovat usein hieman paksumpia, aavistuksen geelimäisiä, ja yleensä ne laitetaan kasvoille sormin.

Ja onhan näillä eri nimikin: englanniksi nämä ovat lotion toisin kuin meidän länsimaiset kasvovetemme, joiden englanninkielinen nimitys on toner. Ja nämä eivät tosiaan niinkään ole osa puhdistusta, vaikka käyttöjärjestys onkin sama, vaan enemmänkin kosteutuksen ensimmäinen vaihe, joka valmistelee ihon hoitotuotteille.


Omassa käytössäni on nyt Hada Labon Goku-jyun Clear Lotion, joka on juuri sellainen täydellisyyttä hipova superkosteuttava kasvovesi, josta tykkään. Sen koostumus on todella kevyt, mutta se kosteuttaa silti todella tehokkaasti. Kevyen koostumuksen ansiosta kasvovesi myös imeytyy hyvin eikä jää ihon pinnalle lillumaan. Minusta tämä on myös käytännössä tuoksuton eikä myöskään ärsytä ollenkaan talven herkistämää ihoani.

Oman Hada Labon Goku-jyun Lotionini olen hankkinut Sasa.comista, missä se näyttää tällä hetkellä maksavan reilut 17 dollaria pullo (170 ml). Sen verran suosittu tämä käsittääkseni on, että uskoisin tätä löytyvän myös eBaysta. Ja jos juuri tätä Hada Labon kasvovettä ei onnistu saamaan käsiinsä, on Aasian markkinoilla monta vastaavaa tuotetta, joten kokeilemaan vaan. Suomesta näitä tosin taitaa saada heikommin, mutta ainakin Shiseidon Ibuki-sarjassa on hyvin vastaavanlainen tuote ja uskoisin, että Kanebo Sensailtakin tällainen löytyy.

Onko kukaan teistä kokeillut näitä aasialaisia kasvovesiä? Ja jos olette, mitä olette pitäneet niistä? Entä mitkä ovat teidän aseenne kuivan talvi-ihon taltuttamisessa?

Lempparit-sarjan muut postaukset löytyvät lempparit-tunnisteen alta.

Ihanaa viikkoa kaikille!

maanantai 19. tammikuuta 2015

Lookfantasticin Beauty Box

Koska rakastan kosmetiikkaa ja rakastan yllätyksiä (no ainakin kivoja sellaisia ^_^), rakastan myös kosmetiikan yllätysbokseja. Kotimainen LivBox ei vain ole minua varten, mutta olen testannut korealaisen Memeboxin ja tykännyt. Ja kun kosmetiikan nettikauppa Lookfantastic toi myyntiin oman kuukausiylläriboksinsa, kiinnostuin heti.

Lookfantasticin Beauty Boxin voi ostaa aina boksi kerrallaan eli mitään jatkuvaa tilausta ei tarvita. Ensimmäiset boksit ilmeisesti myytiin jo ennakkotilausvaiheessa loppuun aika nopeasti. Boksin hinta on 19,95 euroa, mikä on minusta ihan siedettävä hinta ylläristä, varsinkin kun arvelin, että sisältö voisi olla aika houkutteleva, onhan Lookfantasticin valikoima tosi laaja ja vaikka mitä kiinnostavia merkkejä löytyy.

Jäin ensimmäisten boksien junasta kuitenkin osittain ihan tarkoituksella, sillä ennakkotilauksen toimituskulut ovat aika huimat, muistaakseni yhdeksän euron paikkeilla. Normaalistihan Lookfantasticilla ei ole toimituskuluja, joten summa tuntui siksikin aika isolta. Syynä korkeisiin toimituskuluihin on ilmeisesti se, että ennakkotilatut boksit toimitetaan kuriirilla, kun taas normaalitilauksen tavallisen postin mukana.

Jos bokseja on vielä jäljellä ennakkotilausten jälkeen, ne tulevat ns. normaaliin myyntiin ja silloin boksin saa siis ilman toimituskuluja. Näin kävi tammikuun boksin kanssa ja vips, se lähti tilaukseen. ^_^ Ja tässä hän nyt sitten on:



Lookfantasticin tammikuun 2015 Beauty Boxin sisältö.

Ensireaktio ja vaikutelma: tykkään! Katsotaan sisältöä vähän tarkemmin:

Nuxen Crème Fraiche -kasvonaamio ja Gatineaun silmänympäryslaput.

Pakkauskokoja ei sen tarkemmin eritellä mukana tulevassa tuote-esitteessä, mutta käsittääkseni Nuxen Crème Fraiche -kasvonaamio on täysikokoinen tuote, samoin veikkaisin noista poretableteista (!), mutta muut tammikuun Beauty Boxin tuotteet ovat varmaankin kokeilukokoja.

Nuxen rauhoittavan ja kosteuttavan kasvonaamion löytyminen boksista ilahdutti erityisesti näin kylmään vuodenaikaan, kun iho kiristelee jatkuvasti. Pidän Nuxen tuotteista ja tämä kasvonaamio on minulle ihan uusi tuttavuus. Se pääsi myös heti käyttöön ja sanotaan, että vaikuttaa kivalta ja helppokäyttöiseltä perusnaamiolta, Kosteutusteho ei ehkä ole ihan kaikkein huimimmasta päästä, mutta varmasti tätä tulee käytettyä talven ja kevään mittaan.

Myös Gatineaun silmänalusille tarkoitetut naamiolaput testaan mielelläni. Olen kokeillut vastaavia aasialaisilta merkeiltä ja tykännyt. Nämäkin tulevat tarpeeseen tähän aikaan vuodesta.

Philip Kingsleyn Daily Damage Defence -hoitosuihke, O'rightin Golden Rose Oil -öljy ja Molton Brownin Templetree-suihkugeeli.

Philip Kingsleyn kokeilukokoinen Daily Damage Defence -hoitosuihke ilahdutti myös kovasti, sillä en ole merkin tuotteita ennen kokeillut ja hoitosuihkeelle nyt on aina käyttöä. O'right on minulle entuudestaan ihan tuntematon merkki, tämän pikkuruisen pullon hiuksille tarkoitettua Golden Rose -öljyä kokeilen mielelläni.

Ja suorastaan riemunkiljahduksia aiheutti Molton Brownin putelin näkeminen boksissa. Olen monesti hypistellyt Molton Brownin tuotteita ja hinkunut niitä nettikaupoissa, mutten ole koskaan vielä raaskinut ostaa. Tämä Templetree-suihkugeeli pääsee heti käyttöön ja paraatipaikalle kylpyhuoneeseeni, onhan pullo jo itsessään kaunis kuin mikä.

Myvitamins-poretabletit.

Mutta mitä ihmettä poretabletit tekevät kosmetiikkaboksissa? Okei, kauneus syntyy myös (ja ennen kaikkea) sisältäpäin, mutta silti tämä sai minulta aika monia kulmankohotuksia. No, eiköhän näille vadelmanmakuisille C-vitamiiniporeillekin löydy käyttöä, vaikka mieluummin olisin ottanut jonkun "oikean" kosmetiikkatuotteen näiden sijaan.

Tällainen oli siis Lookfantasticin tammikuun Beauty Box. Ainakin vielä äsken kurkatessani boksia oli edelleen saatavilla Lookfantasticilla. Mitäs mieltä olette? Onko Lookfantasticin Beauty Box teille tuttu? Enta vastaavanlaiset muut kosmetiikkaylläriboksit?

Ihanaa viikkoa kaikille!